Väitös: Sofi Oksanen, sauna ja suomenruotsalaisuus loivat Saksassa Suomi-kuvaa

Julkaistu 09.06.2017.

Helmi-Nelli Körkkö

Helmi-Nelli Körkön väitöskirja kertoo, että lehdistö nosti Frankfurtin kirjamessuilta etusivuille rastatukkaisen suomalaiskirjailijan.

Ensivaikutelma oli pelkkää kaaosta. Frankfurtin kirjamessujen valtava koko paljastui vasta perillä. Vuonna 2014 Suomella oli ykkösrooli maailman suurimmassa kirjatapahtumassa.

Vaasalainen väitöskirjan tekijä Helmi-Nelli Körkkö, 30, oli alusta asti paikalla Frankfurtissa. Hän silmäili väenpaljoutta etsien materiaalia väitöstutkimukseensa, jossa hän seurasi ja analysoi Suomen teemamaahanketta Frankfurtin vuoden 2014 kirjamessuilla.

Väitöskirja oli tekeillä Vaasan yliopiston saksan kielen ja kirjallisuuden yksikköön, jossa Körkkö oli paria vuotta aikaisemmin valmistunut filosofia maisteriksi.

– Tietysti tunsin heti tuttuja kasvoja Sofi Oksasesta Katja Kettuun sekä presidenttipariin, sanoo Vaasan yliopistossa saksan kielen ja kirjallisuuden alalta väittelevä Körkkö.

Körkkö oli seurannut Suomen hankkeen valmisteluja vuodesta 2012 lähtien. Frankfurtin hälinässä niin teemamaahanke kuin oma tutkimuskin konkretisoituivat. Suomen hankkeen vetonaulat alkoivat avautua, kun saksalaismedia ryhtyi raportoimaan kirjamessuilta.

– Aika pian minulle selvisi, mikä kiinnostaa suomalaisessa kirjallisuudessa ja Suomessa.

Lehtien etusivuille ilmestyi nuorehkojen naiskirjailijoiden kuvia, kärjessä Sofi Oksanen ja Katja Kettu.

Äkkiseltään Körkölle tuli mieleen, että violetit rastat vetivät puoleensa valokuvaajia.

– Mutta kyse ei ollut ulkoisista olemuksista, vaikka niiden näyttävyyttä ei totisesti ohitettu. Kyllä kyse oli paljon tätä laajemmasta ilmiöstä eli teosten sisällöstä. Oksasen virolaisteemat kiinnostivat saksalaisia, samoin tietenkin Ketun Lapin sota -aiheet.

Naiskirjailijoiden rohkeus ihmetytti

Suomalaisen nykykirjallisuuden naistekijät kasvoivat Körkön mukaan merkittäväksi teemaksi Keski-Euroopassa, jossa perinteinen kirjailijakuva painottuu miehiin. Saksalaislehdistö ihmetteli, miksi nuoret naiset käsittelevät Suomessa historiallisia sotateemoja ja siihen liittyviä rankkoja aiheita juuri nyt. Rohkeus herätti huomiota ja myös ihailua.

– Suomi alettiin yllättäen mieltää nuorten naiskirjailijoiden maaksi. Liioittelematta voi sanoa, että Oksanen, Kettu ja muutamat muut veivät Suomi-kuvaa monella tavalla eteenpäin.

Körkkö huomasi myös jotain tuttua pitkinä tutkimusiltoina.

– Se oli sauna. Suomi on edelleen saksankieliselle Euroopalle hiljainen, kuumien hirsisaunojen maa.

Hänen edessään oli kymmeniä saksalaislehtiä, jotka kirjoittivat Frankfurtin kirjamessujen aikaan myös yleisestä Suomi-kuvasta.

Körkkö kiteyttää kuvitteellisen Suomi-kuvan, johon liittyvät sekä kirjallisuus että maa. Pohja on väitöstutkimuksen tuomissa havainnoissa.

– Kirjailija Sofi Oksanen istuu suomalaisen hirsisaunan lauteilla valkeassa kesäyössä ja kirjoittaa saunan pukuhuoneen penkillä sodan traumoista.

Suomenruotsalaisuus kiinnosti

Saunan rinnalle nousi myös toinen saksalaislehdistöä kiinnostanut seikka.

– Suomen kaksikielisyys herätti valtavasti kiinnostusta. Saksalaislehdistö ihasteli, kuinka näin pienessä maassa voi olla niin paljon kirjailijoita, jotka pystyvät kirjoittamaan suomeksi ja ruotsiksi. Kielivähemmistön kirjallisuuden runsaus myös ihmetytti.

Körkön tutkimuksen tieteellisenä lähtökohtana on ranskalaisen Pierre Bourdieun kirjallisuuden kenttä -teoria. Tutkimus osoittaa, että Suomen asema kansainvälisellä kirjallisuuden kentällä koheni messujen synnyttämän vientihankkeen myötä. Teemamaakonsepti oli silti ongelma. Se paljastuu, kun tarkastellaan hanketta kirjallisuuden kentän maailmanlaajuisessa valossa.

Teemamaastatus sitoo kirjallisuuden viennin vahvasti kansallisiin raameihin. Kirjallisuuden globaalin kehityksen valossa se näyttäytyi vanhanaikaisena. Kirjaviennin sitominen esimerkiksi Suomi-kuvaan ei vastaa sitä todellisuutta, jossa universaalit tarinat liikkuvat yli maiden rajojen, mutta myös yli kirjallisuuden kentän rajojen.

Esimerkkinä universaalista ilmiöstä voi nostaa Salla Simukan Lumikki-trilogian. Lumikit ylittävät maiden, kielten ja teemojen rajat Harry Potter-kirjojen tapaan.

Väitöstiedot

FM Helmi-Nelli Körkön saksan kielen ja kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”FINNLAND.COOL.­– zwischen Literaturexport und Imagepflege. Eine Untersuchung von Finnlands Ehrengastauftritt auf der Frankfurter Buchmesse 2014” tarkastetaan perjantaina 16.6.2017 klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi) Vaasan yliopistossa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Stefan Neuhaus (Universität Koblenz-Landau) ja kustoksena professori Christoph Parry.

Körkkö, Helmi-Nelli (2017) FINNLAND.COOL.­– zwischen Literaturexport und Imagepflege. Eine Untersuchung von Finnlands Ehrengastauftritt auf der Frankfurter Buchmesse 2014. Acta Wasaensia 374. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf
Julkaisun tilaukset

Lisätiedot

Helmi-Nelli Körkkö, p. 050 368 3814 tai +49 17 7517 1786

Takaisin

Päivitetty 09.06.2017 - Verkkotoimitus
Login