Rakenteellinen korruptio lisää kansalaisten epäluuloa

Julkaistu 21.05.2015.

Rakenteellinen korruptio on instituutioille ja järjestelmille tyypillinen korruption muoto. Se ilmenee laillisissa rakenteissa ja hyödyntää sovittujen pelisääntöjen tarjoamia porsaanreikiä. Rakenteellinen korruptio vääristää yhteiskunnan instituutioiden perustehtävää ja ääritilanteessa uhkaa demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Siitä tulee ikään kuin vakiintunut toimintatapa eikä poikkeus normaalista. Laki ei välttämättä ulotu rakenteelliseen korruptioon, vaan kyse on harmaalla alueella olevasta ilmiöstä.

– Esimerkkejä rakenteellisesta korruptiosta ovat poliittiset virkanimitykset, väärinkäytökset vaalirahoituksessa, julkisten hankintojen epäselvyydet ja epäterve verkottuminen, kertoo Vaasan yliopiston professori, rakenteellista korruptiota tutkinut Ari Salminen.

Valtaa harvoille ja valituille

Asiantuntijuus ja puolueettomuus voivat heikentyä merkittävästi, jos ansioiden sijaan korkeimpiin virkoihin nimitetään puoluepoliittisten vaikuttimien perusteella.

– Joskus pienissä ja suljetuissa piireissä muutamilla rahoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa politiikkaan. Demokratialta katoaa pohja, jos poliittinen vaikutusvalta nojaa runsaasta rahoituksesta seuraavaan vastavuoroisuuteen.

Mikäli julkisten hankintojen tarjoukset räätälöidään siten, että ennalta tiedetyt tarjoukset voittavat, häviää ajatus aidosta kilpailusta ja kustannustehokkuudesta. Korruptiota alkaa ilmetä sitä enemmän, mitä riippuvaisempi hankintayksikkö on yhdestä tuottajasta.

– Korruptoituneet verkostot välittäjineen, suosikkeineen ja kartelleineen ovat hyvä veli -verkostojen päätöksentekoa, jossa vaikutusvaltaa ja taloudellista valtaa jaetaan harvoille ja valituille. Tämä lisää kansalaisten epäluuloa ja kyynisyyttä julkista hallintoa ja yrityksiä kohtaan.

Suomessakin rakenteellisen korruption uhka

Rakenteellista korruptiota voidaan Salmisen mukaan hallita samalla tavoin kuin korruptiota yleensä. Avoimuutta tulee lisätä, toimintatapoja pitää arvioida kriittisesti ja hyvän hallintotavan koodeja pitää kehittää. Riskialttiit alueet tarvitsevat valvontaa ja sanktioita. Epäiltyjen tapausten raportointi tulee mahdollistaa ilmoittajien suojelua koskevalla sääntelyllä.

– Rakenteelliseen korruptioon on suhtauduttava Suomessakin vakavasti, vaikka kokonaistilanne ei ole hälyttävä. Rakenteellisen korruption uhka on olemassa. Ennen muuta rakenteellinen korruptio horjuttaa kansalaisten luottamusta julkisen ja yksityisen sektorin instituutioihin ja organisaatioihin, kertoo Salminen.

Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikön Korruption riskisektorit -hanke on tehty yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittivat Oikeusministeriö ja Poliisihallitus.

Julkaisu ja tilaukset

Lisätietoja: Professori Ari Salminen, puh. 029 449 8342

Takaisin

Päivitetty 21.05.2015 - Verkkotoimitus
Login