Opintoaikojen rajaaminen


Yliopistolaissa määritellään korkeakoulututkinnoille tavoitteelliset suorittamisajat sekä säädetään opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta (558/2009, § 41–43). Laki koskee niitä perustutkintojen opinto-oikeuksia, jotka ovat alkaneet 1.8.2005 tai sen jälkeen.

Tavoiteajat

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa (5 + 2 vuotta). 

Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa (2 + 2 vuotta).

Vaasan yliopiston tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa tai viimeistään lain salliman opiskeluajan kuluessa.

Opiskelija voi saada valmistumisen jälkeen opintolainavähennyksen tai opintolainahyvityksen verotuksessa, jos hän on suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa. Lisätietoja vähennyksen ehdoista on Kelan verkkosivuilla.

Tutkinnon suorittamisaikaan laskettava aika

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin hän vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. Opiskelijan tutkintokohtainen opiskeluoikeuden päättymisaika näkyy WebOodin opiskeluoikeustiedoissa ja se päivittyy ilmoittautumistietojen perusteella.

Kirjoillaolevalle (läsnä- tai poissaolevalle) opiskelijalle ilmoitetaan opiskeluajan päättymisestä.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa (ennen 1.8.2015 aloittaneet) tai enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa (1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneet), jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolon syytä ei tarvitse ilmoittaa yliopistolle. Pidempi kuin neljän lukukauden (ennen 1.8.2015 aloittaneet) tai pidempi kuin kahden lukukauden (1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneet) muu poissaolo kuluttaa opintoaikaa. Myönnetyn lisäajan aikana poissaolo muilla kuin yllämainituilla lakiin perustuvilla syillä kuluttaa opintoaikaa.

Vaihto-opiskelun ajaksi vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee ilmoittautua kotiyliopistossa läsnäolevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana tutkintoon kuuluvia opintoja.

Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana (kuluttaa läsnäololukukausia).

Opinto-oikeuden pidentäminen yliopistolakiin perustuvien syiden perusteella

Mikäli opiskelijalla on todistus lakiin perustuvasta poissaolon syystä (äitiys, isyys- tai vanhempainvapaa, asevelvollisuuden suorittaminen tai vapaaehtoinen asepalvelus), hänen ei tarvitse hakea lisäaikaa. Opiskelijan tulee täyttää kuitenkin Ilmoitus opintoajan jatkamisesta lakiin perustuvasta syystä -lomake ja toimittaa se liitteineen oman tiedekunnan/koulutusalan koulutusvastaavalle, amanuenssille tai asiantuntijalle. (Huom! Hoitovapaa ei pidennä opintoaikaa.)

Opintoajan pidentämistä haetaan, kun opintoaika on päättymässä tai opiskelija on siirtymässä toiseen korkeakouluun opiskelemaan. Sairauden vuoksi tapahtuvia poissaoloja ei lasketa lakisääteisiin poissaoloihin, mutta ne otetaan huomioon, kun opiskelija hakee jatkoaikaa opintosuunnitelman perusteella.

Vaasan yliopisto siirtyy yhdessä muiden Oodi-yliopistojen kanssa uuteen käytäntöön opiskelijoiden lakisääteisten poissaolojen suhteen. Tästä syystä ennen 1.8.2016 alkaneiden lakisääteisten poissaolojen ja 1.8.2016 tai sen jälkeen alkaneiden osalta toimintatapa on erilainen.

  • Ennen 1.8.2016 alkaneet lakisääteiset poissaolot
    Lakiin perustuvan syyn vuoksi pidennystä annetaan poissaolon pituuden mukaan, riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu. Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista alkavaa viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaoloa kestää 5–10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää 10–15 kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne.
  • 1.8.2016 ja sen jälkeen alkaneet lakisääteiset poissaolot
    Lakisääteinen poissaolo pidentää opiskelijan opintoaikaa vain, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi kyseiselle lukukaudelle. Opiskelijan opintoaikaa pidennetään yhdellä lukukaudella, jos opiskelija on ilmoittautunut lukukaudelle poissaolevaksi ja lakisääteisen poissaolon aikaväli leikkaa kyseistä lukukautta yhdelläkin päivällä

Opiskeluoikeuden uusi päättymisajankohta merkitään opiskelijatietojärjestelmään opiskelijan toimittamien dokumenttien perusteella.

Opiskeluoikeuden jatkaminen opintosuunnitelman perusteella

Opiskeluoikeuteen on mahdollista hakea lisäaikaa. Jos opiskeluoikeus päättyy 31.7., lisäaikaa on haettava 30.4. mennessä. Jos opiskeluoikeus päättyy 31.12., on lisäaikaa haettava 31.10. mennessä.

Lisäaikaa haetaan Hakemus lisäajasta opintojen loppuun saattamiseksi -lomakkeella, joka palautetaan oman tiedekunnan/koulutusalan koulutusvastaavalle, amanuenssille tai asiantuntijalle.

Hakemukseen liitetään

  • yksityiskohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka on päivitetty ja aikataulutettu opintojen loppuun saattamiseksi. Suunnitelmasta on käytävä ilmi suoritettavat opinnot ja niiden aiottu suorittamisajankohta lukukauden tarkkuudella. HOPS tulee laatia niin, että opinnot etenevät vähintään 30 op/lukuvuosi. Hitaampi eteneminen on mahdollista, mikäli opiskelijalla on jäljempänä mainittuja, hyväksyttyjä elämäntilanteeseen liittyviä perusteluja opintojen hitaaseen etenemiseen
  • selvitykset ja todistukset viivästymiseen vaikuttaneista syistä. Selvityksestä tulee käydä myös ilmi suunnitelma opiskeluun käytettävissä olevasta ajasta ja mahdollisuudesta osallistua opetukseen.

Toisen tai useamman kerran lisäaikaa haettaessa hakemukseen on liitettävä myös

  • selvitys aiempien lisäaikojen aikana suoritetuista opinnoista ja opinnäytetyön (kandidaatin tutkielma/pro gradu -tutkielma/diplomityö) etenemisestä sekä perustelut sille, miksi opinnot eivät ole edenneet suunnitelman mukaisesti
  • opinnäytetyön realistinen, aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, josta opiskelija on sopinut opinnäytetyön ohjaajan/valvojan (DI) kanssa.

Jos opiskelijalla on opiskeluoikeus sekä kandidaatin että maisterin/diplomi-insinöörin tutkintoon, eikä kandidaatin tutkinto ole valmis lain salliman opintoajan päättyessä, valmistumissuunnitelman tulee tähdätä ensin kandidaatin tutkinnon loppuunsaattamiseen.

Lisäajan myöntämisen perusteet

Lisäajan myöntämisen tärkeimpänä edellytyksenä on opiskelijan laatima yksityiskohtainen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma. Lisäaika myönnetään, jos opiskelijalla on realistiset edellytykset suorittaa tutkinto loppuun kohtuullisessa ajassa.

Harkinnassa otetaan huomioon suoritettujen ja jäljellä olevien opintojen määrä ja laajuus suhteessa tutkinnon tavoiteaikaan sekä mahdollinen aiemmin myönnetty lisäaika ja myönnettynä lisäaikana suoritetut opinnot. Myös opiskelijan elämäntilanne otetaan huomioon.

Lisäajan myöntämistä puoltavia tekijöitä ovat mm. sairaus tai muu vaikea elämäntilanne, opiskeluaikainen yhteiskunnallinen aktiivisuus, kansainväliseen opiskelija- tai harjoitteluvaihtoon osallistuminen sekä systemaattinen huippu-urheilu. Mahdolliset elämäntilanteeseen liittyvät perustelut tulee tuoda esille lisäaikahakemuksen liitteissä ja hakemukseen on liitettävä mahdolliset dokumentit kyseisestä elämäntilanteesta.

Toisen tutkinnon suorittaminen tai työssäkäynti ei ole riittävä perustelu.

Lisäaika myönnetään, jos tiedekunta katsoo suunnitelman perusteella, että opiskelijalla on edellytykset suorittaa tutkintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa, ottaen huomioon opiskelijan jo suorittamien sekä jäljellä olevien opintojen määrä ja laajuus.

Mikäli opiskelija ei ole suorittanut oman koulutusohjelmansa opintoja lainkaan tai vain hyvin vähän, eikä opiskelijalla ole painavia, edellä mainittuja hyväksyttyjä elämäntilanteeseen liittyviä perusteluja opintojen hitaaseen etenemiseen, ei lisäaikaa myönnetä. Jos lähes koko tutkinto on suorittamatta, ei ole lähtökohtaisesti mahdollista tehdä toteuttamiskelpoista suunnitelmaa opintojen loppuunsaattamiseksi kohtuullisessa ajassa.

Opiskelijan anoessa lisäaikaa ensimmäistä kertaa, lisäajan saamisen edellytyksenä on, että suunniteltujen opintojen etenemisvauhti on keskimäärin vähintään 15 op/lukukausi ja opiskelijalla on suoritettuna noin puolet tavoitetutkinnon kokonaismäärästä. Hitaampi eteneminen on mahdollista, jos opiskelijalla on edellä mainittuja, hyväksyttyjä elämäntilanteeseen liittyviä perusteluja opintojen hitaaseen edistymiseen.  

Toisen lisäajan saamisen edellytyksenä on, että ensimmäisellä lisäajalla on suoritettu vähintään keskimäärin 15 op/lukukausi suunnitelman mukaisia opintoja TAI opinnäytetyö (kandidaatin tutkielma/pro gradu -tutkielma/diplomityö) on edennyt merkittävästi. Kolmannesta hakemiskerrasta lähtien lisäaikaa voidaan myöntää, mikäli opiskelija on suorittanut edellisen lisäajan kuluessa vähintään keskimäärin 15 pistettä/lukukausi suunnitelman mukaisia opintoja lukukaudessa TAI opinnäytetyö on edennyt merkittävästi. Mikäli opinnot ovat edenneet tätä hitaammin eikä opiskelijalla ole edellä mainittuja, hyväksyttyjä elämäntilanteeseen liittyviä perusteluja opintojen hitaaseen etenemiseen, lisäaikaa ei enää myönnetä.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani.

Jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Jos opiskeluoikeus on hakuhetkellä jo päättynyt, opiskelija ei ole noudattanut yliopiston ohjeita lisäajan hakemisesta tai opiskeluoikeus on päättynyt ennen lisäajan myöntämistä, peritään opiskelijalta  uudelleenkirjautumismaksu (35 €).

Lisätietoja kohdassa Lukuvuosi-ilmoittautuminen.

Lisäajan kesto

Lisäaikaa myönnetään ensimmäisellä kerralla pääsääntöisesti neljä lukukautta, jos opiskelijalla on kesken sekä kandidaatin että maisterin/diplomi-insinöörin tutkinto ja kaksi lukukautta, jos opiskelijalla on kesken maisterin/diplomi-insinöörin tutkinto. Sen jälkeen voidaan myöntää vielä kaksi lukukautta (yksi lukukausi kerrallaan), jos opinnot etenevät hyvin. Näiden jälkeen lisäaikaa myönnetään vain erityisin perustein.

Lisäaika myönnetään lukukausina. Jos opintojen loppuun saattaminen kestäisi hyväksytyn valmistumissuunnitelman mukaan pidempään kuin myönnettävä aika, lisäaika myönnetään tällöinkin yllämainitun mukaisesti. Loput lisäaikalukukaudet opiskelijan on haettava uudella hakemuksella.

Lisäajan myöntämisen jälkeen opintoaikaa pidennetään vain hakemuksen perusteella.

Lisäaikana poissaolevaksi ilmoittautuminen ja ilmoittautumatta jättäminen kuluttavat tutkinnonsuoritusaikaa.

Päätös

Päätös lähetetään hakijalle postitse.

Jos päätös on myönteinen, opiskelijan tulee ilmoittautua yliopiston ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja ilmoittautumisesta kohdassa Lukuvuosi-ilmoittautuminen.

Jos lisäaikapäätös on kielteinen eli lisäaikaa ei myönnetä, opiskelija voi halutessaan suorittaa opintoja esimerkiksi avoimessa yliopistossa tai erillisten opintojen oikeudella (opinnot, joita ei avoimessa yliopistossa järjestetä). Jos päätös on kielteinen, opiskelijan kannattaa olla yhteydessä tiedekunnan/koulutusalan opintoneuvontaan, josta saa lisäohjeita ja neuvontaa.

Opiskelijalla on mahdollisuus anoa tutkinnonsuoritusoikeuden palauttamista, kun opinnot ovat merkittävästi edenneet.

Muutoksenhaku

Tiedekunnan päätökseen tyytymätön voi hakea kirjallisesti oikaisua tiedekunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyyntö lähetetään osoitteeseen: Vaasan yliopisto, Kirjaamo, PL 700, 65101 Vaasa.

Tiedekunnan oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Päivitetty 10.02.2017 - Opiskelijat
Login