Vaikuttavuus on arvonmuodostusta parhaimmillaan

Julkaistu 03.11.2017.

Ymmärrys arvosta ja arvonmuodostuksesta on monessa yhteydessä puutteellinen. Nähdään vain rahallinen hinta eikä tunnisteta asioiden todellista arvoa tai arvonmuodostuksen monipuolisia rakenteita. Käsityksemme arvonmuodostuksesta kaipaa avaamista, läpinäkyvyyttä ja myös työkaluja hyödyntääksemme arvoketjuja ja -verkkoja tehokkaammin.

Tutkimukseni ”arvonmuodostus tietojohtamisen rajapinnoilla yrityksissä ja julkisella sektorilla” pyrkii juuri avaamaan vaikeaselkoisia käsitteitä, vaikuttavuuksia ja merkityksellisyyttä kahden toimintasektorin rajapinnalla.

Tasapainotettu arvonmuodostus on hyvin keskeinen elementti yhteiskunnan tasapainon, lisäarvon, kustannusten, laadun ja toimintavarmuuden näkökulmista. Yhteiskunta koostuu niin elinkeinoelämästä kuin julkisista palveluista sekä niiden yhteyteen muodostuneesta kansalaisyhteiskunnasta. Näiden kaikkien osatekijöiden keskinäiset suhteet, ristikkäisvaikutukset ja yhteistoiminnallisuus ratkaisevat koko hyvinvointiyhteiskunnan suunnan ja tulevaisuuden.

Yritysten ja julkisyhteisöjen arvonmuodostusta tietojohtamisen rajapinnoilla ei ole juurikaan tutkittu tai keskinäisesti arvioitu. Erilaisia tutkimuksia on tehty tuottavuudesta, tuloksellisuudesta ja laadun vaikutuksista eri toimijoihin sisäisesti tai ulkoisesti, mutta ei esimerkiksi keskinäisriippuvuussuhteiden osalta.

Tutkimukseni on poikkitieteellinen kokonaisuus arvojen tasapainottavista mahdollisuuksista yksityisen ja julkisen sektoreiden rajapinnalla. Näillä tasapainottavilla tekijöillä tarkoitan talouden ohella sosiaalisia, ekologisia ja kulttuurillisia näkökulmia.

Virkavastuulla toimivien henkilöiden on lähtökohtaisesti vaikeaa osallistua tutkimukseen, jossa oman valvontakentän asioihin paneudutaan valvontatyötätekevien omien arvioiden kautta. Viranhaltijan asiana ei ole arvioida kriittisesti tai kyseenalaistaa yhteiskunnan toimintaa, valvonnan toteutusmalleja tai sektoreiden keskinäisiä riippuvuussuhteita. Valvojat eivät näe omaa työtään arvonmuodostuksena, vaan pikemminkin he arvioivat asioita annettujen säädösten ja muiden hallinnollisten ohjeiden noudattamisen kannalta.

Elinkeinoelämä on suhteellisen kriittinen yhteiskunnan asettamia velvoitteita kohtaan, jolloin esimerkiksi valvontatyötä tekevien virkamiesten asenteetkin voivat vaikuttaa elinkeinoelämän arviointeihin valvovista virkatahoista. Monissa yhteyksissä yritysten edustajat eivät edes tunnista valvontaa tekevien tahojen arvonmuodostusta tai toimintaan kohdistuvaa riskien karsintaa. Tällöin ei arvoa tai arvonmuodostusta havaita.

Tutkimukseni kohderyhminä ovat yksityisen ja julkisen sektorin toimijat. Toimijoiden edustajilta eli viranhaltijoilta, yritysten omistajilta tai operatiiviselta henkilöstöltä kysytään rajapintojen asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Näitä rajapintojen teemakohtaisia väittämiä arvioidaan laadullisen tutkimuksen menetelmillä.

Tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus saada keskusteluun erilaisia arvonäkökulmia, jotta asioiden tasapainoisempi valmistelu, uusien työkalujen toteutus ja käsitys kokonaisvaltaisesta arvonmuodostuksesta on mahdollista eri toimijoille.

Kaikkien näiden tavoitteiden toteutumista edesauttaa keskinäinen avoimuus, luottamus ja läpinäkyvyys.

Keijo Houhala, Vaasan yliopiston tohtoriopiskelija & YAMK
Tuotantotalous

Kommentit:

Tiedolla - ei tunteella

Kirjoittanut Harri Luuppala 04.11.2017 11:13:52

Ensimmäisen kerran on mahdollisuus kääntää nykyinen tunnepohjainen (päätän tunteella, selitän itselleni miten päätöspuun logiikka meni ja lopuksi selitän muille) päätöksenteko saadaan arvojen kautta dokumentoidusti esiin ennen varsinaista päätöksentekoa. Tutkitustikin esim. lähes kaikki henkilön tekemät ostopäätöksen tehdään tunteella (hypotalamuksessa - hyökkää/pakene) ja ympärillä oleva uudemmat aivokerrokset selittävät meille enemmän tai vähemmän loogisesti syy-seuraussuhteen ja sitten selitellään. Monet hankintaorganisaatiot - erit. teollisuudessa- vähentävät tätä tunnepohjaisuutta hankinta- ja ostoprosessilla. Keijo kuvaa hyvin miten arvopohjainen päätöksenteko saadaan läpinäkyväksi. Tälle on suuri tarve käytännön päätöksenteossa. Tunnen jonkin verran problematiikkaa isojen pörssiyhtiöiden, kymmenien isojen tuotannonohjaustoimitusten ja muutaman kunnanvaltuutettukauden näkökulmasta.

Arvon käsite

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 04.11.2017 19:15:10

Hei Keijo! Sinulla on tärkeä ja kiinnostava tutkimusaihe. Itse olen havainnut, että arvoja koskevaa keskustelua ja tutkimusta voi jämäköittää esimerkiksi seuraavalla määritelmällä: Arvot ovat hyvinä ja tärkeinä pidettyjä ominaisuuksia, jotka ihanteina ja tavoitteina arvot ohjaavat ihmisten tekoja ja organisaatioiden toimintaa. Formaalisti voidaan sanoa, että jos A:lla on ominaisuus F ja X arvostaa F:ää, F on arvo X:lle (viitteet: Ilkka Niiniluoto, "Arvot ja tosiasiat - samaa vai eri paria?" kirjassa Erkki Kilpinen, Osmo Kivinen & Sami Pihlström (toim.), Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä 2008, s. 73; Tommi Lehtonen, "Arvot ja arvojohtaminen: filosofisia huomautuksia", Hallinnon Tutkimus 28, no. 4, 2009, s. 3-5).

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 03.11.2017 - Verkkotoimitus
Login