Toivon verran rikkaampi

Julkaistu 05.04.2017. - Ajatusyhteys

Vilho Lampi (1898-1936): Mylly ja aurinko (1929)

Kumman kanssa lähtisit autiolle saarelle? Optimistin vai pessimistin?

Jos saarelle pitäisi luoda organisaatio tai muodostaa työryhmä, haluaisit ehkä mukaan optimistien lisäksi ainakin yhden pessimistin. Perustelisit tätä sillä, että ryhmässä tarvitaan intomielen lisäksi moniäänisyyttä ja erilaisia mielipiteitä.

Organisaation johtajat ja esimiehet saisivat mielellään olla todellisuudentajuisia optimisteja, innostavia ja käytännöllisesti viisaita. Tällaisen optimistin tunnusmerkki on, että hänen toiveikkuutensa on perusteltua.

Joku voisi lisätä, että perustelu on hyvä, jos se vaikuttaa käsiteltävään asiaan ja on todennäköisemmin tosi kuin epätosi. Pragmatisti puolestaan huomauttaa, että perustelu on käytännössä hyvä, jos sen aikaansaama toiminta johtaa parempaan lopputulokseen kuin mikä tahansa vaihtoehtoinen ratkaisu.

Todellisuudentajuinen optimisti myöntää, että monet ongelmat, kuten ympäristöongelmat ja globaalin talouden ongelmat, ovat hyvin vaikeita ja monitahoisia. Siksi niihin ei ole yhtä oikeaa, tehokasta tai toteuttamiskelpoista ratkaisua. Sen sijaan on haettava etenemisteitä eri suunnista ja mahdollisimman monen voimin. Ongelmien kanssa elämistä ei auta vähääkään se, että tilanne arvioidaan jo etukäteen toivottomaksi.

Tästä pessimisti hikeentyy. Hänen mielestään optimisti katsoo maailmaa vääristävien linssien läpi. Pessimistin mukaan on toiveajattelua, että jotain on tehtävissä. Katastrofi roikkuu jo ilmassa.

Tähän Pulkkinen sanoisi: "Nyt olet asian ytimessä." Optimismi on toivoa kaikesta huolimatta.

Optimismi on mielentila ja luonteenpiirre, joka ei välttämättä ole intentionaalinen eli suuntautunut. Optimismilla ei siis aina tarvitse ole kohdetta. Siksi se ei myöskään välttämättä kysy perusteita.

Toisekseen jos optimismilla onkin kohde, se voi olla sumea tai epämääräinen "toive jostakin paremmasta". Tästä seuraa, että optimismin säilyttäminen tai menettäminen ei välttämättä riipu siitä, mitä maailmassa tapahtuu tai miten itselle käy.

Tällaisen tunneperäisen toivon lisäksi optimismi voi olla tietopohjaista. Optimistilla voi olla vieläpä samat tiedot kuin pessimistillä. Heitä erottavat tulkinnalliset painotukset ja odotukset, eli vertauskuvallisesti sanottuna väritys ja valaistus, jossa maailma näyttäytyy. Siinä optimisti näkee valoa, missä pessimisti näkee pimeyttä.

Optimismi on yksi rakastettavimmista luonteenpiirteistä, koska se uskaltaa asettua voimakkaampaa pessimismin vuoksea vastaan. Esimerkiksi politiikassa ja uutisissa ollaan epäkohtiin ja onnettomuuksiin kallellaan. Katastrofit ja salaliittoteoriat vetävät puoleensa kuin liimapaperi kärpäsiä. "Huono uutinen on uutinen", tiivisti Time-lehden kustantaja Henry Luce.

Silti moni osaa kertoa, että juuri toivo paremmasta auttaa jaksamaan. Olisi virhe sanoa tällaista toivoa turhaksi.

Optimistin pitäisi kuitenkin oppia päästämään irti sellaisista toiveista, jotka estävät parempiin mahdollisuuksiin tarttumista. Toivo vääntyy irvikuvaksi, jos se näköpiirin avartamisen sijaan kaventaa näkymiä.

Väitetään, että olemme siirtyneet jälkitotuudelliseen aikaan. Se on kuin jatkuva aprillipäivä huijauksineen ja valeuutisineen. Optimistin tulee olla tarkkana, ettei haksahda valheeseen perustuvaan toivoon.

Pessimistin osa on kuitenkin vaikeampi. Häntä pidetään kauheana marisijana tai höpsähtäneenä kuin Aino Inkeri Ankeista.

Mikä ikävintä, pessimistiltä on viety toivo. Olisi kauheaa, jos lisäksi riistettäisiin oikeassa olemisen riemu.

Kommentit:

Tieto lisää tuskaa

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 05.04.2017 08:54:09

Mark Twain on kirjoittanut optimisteista ja pessimisteistä näin: “The man who is a pessimist before 48 knows too much; if he is an optimist after it he knows too little.” Tässä iässä alan tietää mitä hän tarkoitti. Toivo menee helposti kun oppii koko ajan uutta maailmastamme. Opittuaan ainakin joutuu kamppailemaan kovasti sen säilyttääkseen. -EH-

Huojentavaakin tietoa on

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 05.04.2017 11:05:00

Tuo Twain-sitaatti kuulostaa samanhenkiseltä kuin tämä, virheellisesti Churchillin lausumaksi väitetty: "Se on sydämetön, joka ei ole nuorena radikaali, mutta sillä ei ole järkeä, joka ei vanhana ole konservatiivi." Onneksi nämä sitaatit eivät määrää maailmaa, vaan nuoruutesi voi uudistua kuin kotkan.

Sokrates

Kirjoittanut Ilkka Luoto 06.04.2017 07:56:14

Vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa Sokrates viitoittaa armolliseen optimismiin, sillä viisas tietää, ettei loppujen lopuksi tiedä mitään. Tästä huolimatta Tommin määrittelemällä autiolla saarella on ainakin hyvä tehdä toiminnan määrittäviä kestäviä valintoja. On siis vain valittava ja toivottava vaikka ei tiedä varmasti.

Optimistisesti pessimismistä

Kirjoittanut Arto Isosaari 06.04.2017 12:21:33

Olet mennyt juuri nukkumaan ja puhelin soi. Mitä tulee mieleesi? Soittaako ehkä ystäväsi, joka haluaa kertoa mukavia, vai epäiletkö kuolinviestiä? Kävit lääkärillä ja odotat tutkimustuloksia. Mitä veikkaat, positiivista vai negatiivista? Muun muassa näiden kysymysten avulla sinut voidaan lokeroida optimistiksi tai pessimistiksi. Tuntuuko ihan reilulta?

Optimistisuuteen liitetään paljon myönteistä: toivoa, terveyttä ja hyvää mieltä. Näistä on myös vahvaa evidenssiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sille vastakkainen mielentila merkitsisi ainoastaan toivottomuutta, epäterveyttä ja pahaa mieltä. Pessimismi voidaan nähdä myös paremmassa valossa. En tarkoita nyt iänikuisen realismikortin esiin nostoa vaan varautumismielessä. Jännittävillä hetkillä varautumisella, vaikkapa sitten "pessimisti ei pety"-hengessäkin, saattaa tilanteesta selviämisen kannalta olla toivoon rinnastettavissa oleva myönteinen ja terveydellinen vaikutus. Näin ainakin, mikäli uskomme eräitäkin amerikkalaisia aivotutkijoita. Ja miksi emme uskoisi – sehän vain lisää toivoa.

Vaikka varautuisi pahimpaan, sen ei tarvitse estää hyvästä iloitsemista.

Geenit ja opitut ajattelutavat

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 07.04.2017 09:50:17

Nuo Arton esittämät esimerkit ovat oikein hyviä. Voisin uskoa, että vastaavissa tilanteissa monet, elleivät useimmat meistä pelkäisivät pahinta. (Tietysti tilannekohtaisilla taustatiedoilla on tässä suuri merkitys.) Daniel Kahnemanin ja kumppaneiden vanavedessä voisi sanoa, että nopean ajattelun järjestelmä 1 varautuu uhkiin ja huonoihin uutisiin. Tämä on ollut lajin säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus. Optimismi voi puolestaan olla paremmin hitaan ajattelun eli järjestelmä 2:n heiniä. Järjestelmä 2 harjoittaa tietoista harkintaa, pohtii strategioita ja punnitsee perusteita. Tässä valossa optimismia voisi pitää ainakin osaksi opittuna ja tahdonvaraisena. Toisin sanoen optimismi (samoin kuin pessimismi) on jossain määrin tahdon asia: haluanko hautoa ikäviä ajatuksia vai toivoa parasta? Toinen puoli optimismissa (samoin kuin pessimismissä) liittynee kuitenkin synnynnäiseen temperamenttiin, joka on eri yksilöillä erilainen.

Positiivista pirullisuutta

Kirjoittanut Pirkko Vartiainen 07.04.2017 12:39:22

Voisi muuten ajatella, että esim. meidän tutkimuksissamme mukana oleva pirullisten ongelmien käsite on silkkaa pessimismiä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä pirullisten ongelmien ratkaisemisessa lähdetään liikkeelle suihkukaivotyyppisestä ajattelussa, jossa annetaan sijaa uusille ja monipuolisille ideoille. Muutenkin tämä Tommin kirjoitus kivasti pisti ajattelemaan noita kompleksisuutieteiden parissa käyttämiämme metaforia ja käsitteitä, joista aika monien voisi ajatella luvan pessimismin ilmapiiriä. Käytännössä olemme kuitenkin havainneet, että käy päinvastoin. Ihmiset uskaltavat etsiä vaihtoehtoja, kun nousee esiin ymmärrys siitä, että pirullisia ongelmia ei juuri koskaan voi ratkaista sataprosenttisesti.

Ei mikään autio saari

Kirjoittanut Arto Isosaari 08.04.2017 11:01:51

Ehdin jo muutamin soutuvedoin kääntyä takaisin, kun kriittisesti pohdin, onko vain virhe kuulla Pirkon, Esan ja Tommin tämän vuoden blogikirjoituksissa kommentteineen samaa lupaavaa solinaa. Toiveikasta uuden energian löytämistä rohkean vastakkainasettelun keinoin ratkaisemattomana pidetystä ongelmakentästä.

Hienoa että pohjanmaalaisen edistyksen ja ajattelun ei anneta autioitua, vaan pirulliset ongelmat, paradoksit sekä vastakkaiset näkemykset, arvot ja ominaisuudet osataan nähdä karttana, jonka pohjalta suunnistaa.

Vastakkaiasettelusta

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 10.04.2017 10:22:54

Voi hyvinkin olla, että uudenlaista solinaa on ollut näkyvillä. Ratkaisuista en nyt tiedä, mutta ainakin uusia tapoja katsella ongelmia on esillä. Se on kyllä lupaavaa.

Meillä on silti sellainen ongelma kyllä selätettävänä, että ajattelemme tutkijoina ja muutenkin aika tavalla vastakkaanajattelun kautta. Esimerkiksi optimismi ymnmärretään helposti suhteessa pessimismiin, vaikka sitten lopulta useimmat meistä taidamme olla yhtäaikaa molempia siitä riippuen mistä asiasta tai elämänalueesta on kulloinkin kyse. Vastakkainasettelu selkeyttää ja harhauttaa siksi samanaikaisesti. Se kai on sen paradoksi. -EH-

Hankala kriittisyys

Kirjoittanut Arto Isosaari 10.04.2017 16:53:16

Toisaalta vaikea kuvitellakaan tieteen tekemistä vailla vastakkainasettelua ja vertailua. Entä jos selätettävänä ovatkin vanhat tutut: vajavainen/virheellinen kriittisyys, kritiikin/kriittisyyden sieto ja lähdekritiikin puute?

Tieteen suuret saavutukset vetoavat meihin syystä, ja optimistinen meininki innostaa enemmän tutkijaakin, mutta onko aina turha edes vilkaista, olisiko vertailtavalla itsellään, esimerkiksi placebo-kontrolliryhmällä tai Ankeisella, asiaan mitään arvokasta annettavaa?

AI Ankeinen – tuo parantumaton optimisti!

Kirjoittanut Arto Isosaari 17.04.2017 12:40:54

Viitaten aiempaan kommenttiini (6.4.), entä jos "yläkerran puheluun" herännyt on Ankeinen. Olettaako hän saavansa hyviä vai huonoja uutisia? Reaalimaailmassa on murheensa, mutta tuskin Aino Inkeri toiveessaan "voi Luoja, ota minut pois täältä" pessimistisesti uskoo, että tuonpuoleisessa kaikki tulee olemaan vielä huonommin.

Ankeinen kärsii nykymeiningistä, kuten niin usea, eikä monen muun tavoin kykene nauttimaan tässä hetkessä elämisestä. Kuitenkin hänen toivonsa voi myös nähdä todistavan optimismista.

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 06.04.2017 - Verkkotoimitus
Login