Kirkko oivalsi oleellisen
Julkaistu 01.03.2013. - Aluekehityksen arki
Arvovalinnat ovat edelleen mahdollisia
Kuntien koon kasvaminen on tähän asti johtanut myös evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien liitoksiin. Monet niistä ovat olleet pakkoliitoksia. Tähän mennessä on jo ehtinyt syntyä lähes puolen maakunnan kokoisia seurakuntia. Niissä yhteenkuuluvuuus ja paikallislähtöinen kanssakäyminen ovat koetteella. Suurseurakunnat ovat kadottamassa tärkeintään: läheisyyden ja siitä kumpuavan välittämisen kulttuurin.
Kirkkohallitus on oivaltanut käynnistyneen kehityskulun ongelmat. Valmisteilla on laki, joka erottaisi seurakunnat kuntien aluejaosta. Tavoitteena on saada laki voimaan jo vuonna 2015. Tämän jälkeen kuntien koko voisi kasvaa, mutta seurakunnat saisivat säilyä pieninä lähiyhteisöinä. Seurakuntien talous- ja kiinteistöhallinto sekä hautaustoimi olisivat seurakuntayhtymien vastuulla, mutta ihmisten kohtaaminen tapahtuisi lähiseurakunnissa.
Evankelis-luterilaisia seurakuntia on jäljellä 430. Jatkossa jättikuntien synnyttämiä suurseurakuntia voitaisiin palauttaa pienemmiksi. Aikana, jolloin vaihtoehdoton suuruuden logiikka, talousehtoisuus ja keskittämisen eetos ymmärretään välttämättömyyksiksi, kirkko näyttää kerrankin suuntaa: ihmisen mittaisuus ja paikallisyhteisöjen kunnioittaminen ovat arvovalintoja, jotka on mahdollista tehdä.
Hannu Katajamäki
Kommentit:
Kirkko saattaa silti olla kriisissä
Seurakuntia saattaa kuitenkin olla liikaa, sillä kovin huonosti näytti kirkon vastaavilla olevan tietoa siitä mitä näissä seurakunnissa oikein tapahtuu. En ole kirkon jäsenenä kovinkaan mieluissani katsonut sitä, että useiden seurakuntien ovet ovat niin mutkattomasti auenneet Pirkko Jalovaaran kaltaisten hölynpölymaakarien järjestämille tilaisuuksille. Se on seurakunnan kokoa merkittävämpi arvovalinta. Tuollaisen salliva kirkko taitaa olla syvemmässä kriisissä kuin olin luullutkaan. -EH-
Paikallisuus on vahva voima
Yksi keino välttää väärät profeetat on aito tukeutuminen paikallisyhteisöhin ja niiden asukkaisiin. On oltava siellä, missä elämä on.
Konsernirakenne mahdollistaa
Varsinainen juju tässä on se, että seurakunnat rakentuvat uudessa mallissa osaksi konsernia. Kun seurakuntayhtymä hoitaa kaikki isompaa rahaa ja mittakaavaa vaativat toimet, muu voidaan pitää pienenä ja paikallisena. Sama mahdollisuus tarjolla kuntarakenteen uudistamisessakin. Isoa rahaa ja mittakaavaa vaativat toiminnat hoidetaan isommassa peruskunnassa tai soten osalta kukaties missä. Tuo "aito tukeutuminen paikallisyhteisöihin ja niiden asukkaisiin" on sitten mahdollista kaikessa muussa sen isomman kuntarakenteen puitteissa. -EH-
Juuri näin
Olet oikeassa. Kirkon valitsema tie voisi olla myös kuntauudistuksen ja sote -uudistuksen tie.
