Arvojen vaikutusvoima

Julkaistu 14.06.2017. - Ajatusyhteys

Epäluottamus perussuomalaisten uutta johtoa kohtaan keikutti hallitusvenettä ja hajotti puolueen.

Tämän epäluottamuksen taustalla on ennen muuta poliittisia eroja ja perussuomalaisten uuden puoluejohdon henkilöihin liittyviä syitä. Keskustan ja kokoomuksen johto on viitannut ongelmiin myös perussuomalaisten arvopohjassa. Perussuomalaiset ja siitä eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ovat kuitenkin arvopohjaltaan kuin identtiset kaksoset.

Arvot ovat hyvinä ja tärkeinä pidettyjä ominaisuuksia, jotka ihanteina ja tavoitteina ohjaavat ihmisten tekoja ja organisaatioiden toimintaa. Vaikka arvoja ei aina erikseen mainita, vaikuttavat ne yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan. Vaikutusvoimansa takia arvot ovat kovia faktoja, eivät pehmoilua.

Arvot ovat yhtäältä yksilöllisiä ja henkilökohtaisia ja toisaalta eri ryhmissä jaettuja. Tähän perustuu arvoristiriitojen mahdollisuus. Arvoja koskevat erimielisyydet yksilöiden välillä ja ryhmien välillä voivat saada ajattelemaan, että arvot ovat pohjimmaltaan subjektiivisia makuasioita. Jyrkimmän arvorelativismin mukaan kaikki arvot ovat suhteellisia.

Immanuel Kant oli arvorelativismin armoton kriitikko. Hänen mukaansa moraalinen toiminta perustuu oman järkemme säätämään moraalilakiin ja on velvollisuuden täyttämistä. Järjen lait ovat yleispäteviä ja sitovia eivätkä siis henkilökohtaisesta näkemyksestä riippuvaisia.

Voimme testata, ovatko esimerkiksi oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys objektiivisia eli järkiperäisiä arvoja. Kantin mukaan se tapahtuu seuraavalla ajatuskokeella:

Kysy itseltäsi, voisitko pitää aikomaasi toimintaa tahdollesi mahdollisena, jos se tapahtuisi lain mukaisesti sellaisessa luonnossa, jonka osa itse olisit (Käytännöllisen järjen kritiikki 5:69).

Tämä kategorinen imperatiivi käskee toimimaan vain sellaisen säännön perusteella, jonka voit katsoa pätevän yleisenä lakina. Moraalin velvoittavuus perustuu Kantin mukaan siihen, että ihmisillä on universaali käytännöllinen järki. Vaikka ihmisten toimintaa ei ohjaa vain järki, voidaan olettaa, että jokainen järkevä ja moraalinen ihminen vastaa yllä olevaan kysymykseen samalla tavalla: esimerkiksi syrjintää, rasismia tai epätasa-arvoa ei voi hyväksyä.

John Rawls on ehdottanut toisenlaista ajatuskoetta yleispätevien arvojen tunnistamiseksi. Hänen mukaansa arvot pitäisi valita "tietämättömyyden verhon" takana - siis tietämättä esimerkiksi omaa sukupuolta, uskontoa, kulttuuria, terveydentilaa, taloudellista tai yhteiskunnallista asemaa. Voidaan olettaa, että tälläkin ajatuskokeella päädyttäisiin muun muassa tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Kant ja Rawls ovat osoittaneet, että oletus yleispätevien ja kulttuurista riippumattomien arvojen perustasta on jollain tavalla - edes teoreettisesti - hahmotettavissa.

Hallituskriisin pontimena olivat Jussi Halla-ahon puheet ja kirjoitukset. Ne viestittävät piittaamattomuutta kaikkien ihmisten yhtäläistä ja luovuttamatonta ihmisarvoa kohtaan. Se on arvo, joka niin Kantin ja Rawlsin ajatuskokeiden kuin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan on yleispätevä ja eettisesti sitova.

Kommentit:

Sitä saa mitä tilaa

Kirjoittanut Arto Isosaari 14.06.2017 11:29:28

Viisaita sanoja ja siteerauksia, Tommi. Tulee vielä mieleen, että aikoinaan Perussuomalaisten jytkystä iloittiin myös politiikan kiinnostavuudesta huolissaan olevissa piireissä. Sillä ajateltiin sen tarkoittavan sitä, että nyt on saatu ainakin osa kansan syvissä takariveissä nukkuvista mukaan osallistumaan. Onko nyt hyvä?

Nobelistimme Holmström yllätti näkemällä ongelmia politiikan läpinäkyvyydessä. Ehkä joissain asioissa on vain parempi toimia ikivanhan ikkunanpesuohjeen mukaisesti: pestä ja kuivata lasi ja sitten kääntää sille selkänsä. Epätäydellisessä elämässä viiruja ja tahroja jää aina. Politiikan suhteen pettyy jatkuvasti, mutta aina myös tulee uusia vaaleja. Korjataan virheet seuraavissa vaaleissa, sen sijaan että epäluuloisesti ja paranoidisesti koko ajan vaaditaan kaiken täydellistä läpivalaisua ja selitystä kaikelle keskeneräisellekin.

Politiikka on arvokysymys

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 14.06.2017 13:45:09

Hei Arto! Tätä hallituskriisiä koskevissa arvioissa on esitetty, että arvopohjaisia eroja ratkaisevampi oli luottamuspula perussuomalaisten uutta johtoa kohtaan. Niin tai näin, on tärkeää ajatella, että politiikka perustuu arvoihin ja käsitykseen yhteisestä hyvästä. Ilman niitä politiikka typistyy sarjaksi teknis-taloudellisia hallintopäätöksiä.

Samasta aiheesta muualla sanottua

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 19.06.2017 10:40:53

Klaus Helkamalla oli Ylen uutisten jutusssa tästä arvoperustakysymyksestä mielenkiintoista sanottavaa. Linkin osoite alla. -EH-

https://yle.fi/uutiset/3-9675243

Väärin sammutettu

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 19.06.2017 15:22:35

Klaus Helkaman haastattelussa ja monissa muissakin lehtijutuissa samasta aiheesta on vähätelty hallituskriisin arvoulottuvuutta ja sitä koskevaa keskustelua. Voi hyvin ymmärtää, että "peruttuun hallituskriisiin" liittyy monia muitakin, ei välttämättä niin yleviä puolia kuin huoli arvoista. Kuitenkin kun politiikassa aletaan kerrankin puhua arvoista ja niitä koskevista eroista eri ryhmien välillä, tätä keskustelua ei välttämättä kannata ampua heti alas, vaikka puutteita ja ongelmia keskustelusta löytyykin.

Yritän ajatella ja uskoa hyvää

Kirjoittanut Arto Isosaari 19.06.2017 18:40:12

Elleivät ahneus ja vallanhimo olisi niin pöyhkeästi esillä, olisi paljon helpompaa uskoa markkinatalousvoimien hyvyyteen ja politiikan arvoihin.

Joopajoo

Kirjoittanut Esa Hyyryläinen 20.06.2017 10:52:45

Nostin Helkaman jutun esille oikeastaan vähän toisesta syystä. Tarkoitus oli sitä kautta osoittaa, että arvoja tutkitaan myös empiirisesti ja kun näin on tehty, niistä on saatu esille selvästi käyttökelpoisempaa tietoa kuin mihin filosofisella viisastelulla ja ajatuskokeilla pääsee. -EH-.

Valta on arvoja tärkeämpi

Kirjoittanut TH 22.06.2017 00:40:02

Lyhyt veikkaukseni on että loppuviimein poliittinen valta oli lopulta syy miksi hallitus menetteli kuten menetteli. Nykyinen hallitus halusi pitää itsellään vallan eikä antaa sitä pois. Uudet vaalit olisivat voineet mahdollistaa vallan menettämisen ja uuden hallituksen muodostaminen taas vallan laimentumisen (koska valtaa olisi pitänyt jakaa KD:lle ja RKP:lle)

Vaikka hallitus puhuikin ylevästi moraalisista arvoista ja niiden tärkeydestä, taisivat piiloarvot jotka eniten merkitsivät, olla lopulta valta-arvoja

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 14.06.2017 - Verkkotoimitus
Login