Vaalitarkkailua ja vaalirikoksia

Julkaistu 09.05.2017.

Kuntavaalit vuonna 2017 menivät varsin mallikkaasti. Kaikesta päätelleen pohjoismaisessa kulttuurissa äänestäminen lakiin perustuvissa, toistuvissa ja avoimissa vaaleissa on vakiinnuttanut paikkansa osana yhteiskuntaa. Kipupisteitä on kuitenkin esimerkiksi ehdokasasettelussa.

En puutu nyt ehdokkaiden henkilökohtaiseen moitteettomuuteen, joka nostettiin esiin uutisoinnissa. On valiteltu sitä, että tuomion saaneita on päässyt ehdokkaiksi. Sitähän ei ole vaaleja koskevassa Vaalilaissa (714/1998, sis. lukuisia muutoksia) kielletty. Suomessa katsotaan usein myös, että teko on hyvitetty rangaistuksella ja ihmisellä on mahdollisuus palata yhteiskuntaan.

Tärkeämpi vaaleissa ehkä ilmenevä tapaus voisi mennä hypoteettisesti näin. Kunnan johtaviin luottamushenkilöihin lukeutuva henkilö haluaa osallistua kuntavaaleihin puolueensa ehdokkaana. Politiikan sisällöstä ja asiakysymyksistä on puolueen sisällä ristiriitoja. Jokin saa tämän henkilön tarkastamaan kunnan keskusvaalilautakunnasta, onko puolue ilmoittanut hänet ehdokkaaksi hakemuksensa mukaan. Yllättäen hän ei olekaan puolueensa ehdokkaana. Henkilö kokoaa nopeasti oman valitsijayhdistyksen ja pääsee ehdolle ja tulee valituksi valtuutetuksi hyvällä äänimäärällä. Puolueen vaaliasiamies kertoo mediassa sopineensa jonkun kanssa, että henkilö poistetaan listalta.

Mitä olisi tapahtunut? Henkilö halusi ehdolle vaaleissa ja hän oli oman ymmärryksensä mukaan otettu puolueen listalle, mutta oli kuitenkin jätetty tarkoituksella ja salaa vaalien ulkopuolelle. Henkilö on tullut harhautetuksi, sillä hänellä on ollut tietoon perustuva oikeutettu odotus, että hän on vaaleissa ehdokkaana. Henkilöllä ei ole tietenkään oikeutta olla tietyn puolueen ehdokas, vaan asettelu on yksin puolueen tehtävä ja oikeus. Vaalilain 35 §:ssä mainitaan, että keskusvaalilautakunnan asiana ei ole tutkia, miten ehdokkaiden asettaminen siihen liittyvine menettelyineen puolueessa tai puolueen jäseniä kunnassa edustavassa yhdistyksessä on toimitettu.

Olisiko ylläkuvatussa ikävässä menettelyssä rikottu lakia vai ainoastaan hyvää tapaa? En mieti olisiko rikottu puolueen omia sääntöjä.

Vaaleissa noudatettavat säännöt perustuvat pääsääntöisesti vaalilakiin (714/1998, sis. lukuisia muutoksia). Rikoslain 14 luvussa (39/1889, sis. lukuisia muutoksi) säädetään lisäksi rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan.

Vaaleihin ei saa rikoslain mukaan vaikuttaa väärin keinoin. Äänestämiseen tai ehdolle asettumiseen ei saa vaikuttaa väkivalloin tai uhkailemalla (vaalirikos). Henkilön äänestykseen ei saa vaikuttaa rahalla tai muulla edulla (vaalilahjonta). Vaaleihin ei saa osallistua äänestämällä ilman äänioikeutta eikä äänestää useampaan kertaan (vilpillinen äänestäminen). Vaalitulosta ei saa vääristää vaikuttamalla äänestyksen tulokseen ääntenlaskennassa tai äänestyslippuihin kajoten eikä yleisen vaalin oikeaan tulokseen saa vaikuttaa muullakaan näihin rinnastettavalla tavalla puuttuen vaalin asianmukaiseen toimittamiseen (vaalituloksen vääristäminen).

Säännösten perusteella jää epäselväksi voiko vaaliasiamies estää ehdokkaaksi asettumisen yllämainitulla tavalla harhauttamalla ehdokkaaksi haluavaa, jolla on oikeutettu odotus ehdokkuuden toteutumisesta. Kyse ei välttämättä ole vaalituloksen vääristämisestä rikoslain tarkoittamalla tavalla, sillä se tapahtuu yleensä väärentämällä tai hävittämällä vaalilippuja. Hallituksen esityksessäkin korostetaan, että teon on kohdistuttava vaalin tai äänestyksen järjestelyihin. Vaikuttaminen esimerkiksi vaalimainontaan tai äänestäjiin ei ole vaalituloksen vääristämistä kyseisen säännöksen mukaan ja ehdokasasettelu ei ole äänestyksen järjestämistä vaan sitä edeltävä puolueen tai valitsijayhdistyksen toimi.

Kuvattu toiminta ei ilmeisesti ole rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaan rangaistava petos, sillä ehdokasaseman vieminen ei ole selvä taloudellinen vahinko, vaikka siihen voikin liittyä mahdollisuus saada tulevaisuudessa esim. kokouspalkkioita, jos tulee valituksi. Kyseeseen voisi tulla luottamusaseman väärinkäyttö rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaan, mutta tämäkin tulkita venyttäisi rikoslain pykäliä ikävällä tavalla.

Mikäli tulkintani on oikea, kuvatun kaltainen menettely ei ole selkeästi lainvastaista?! Pidäkkeenä ryhtyä sellaiseen toimivat ehkä puolueen säännöt ja se seikka, että asia tulee aina ilmi ehdokkuutensa menettäneen huomatessa asian. Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut. Asian julkitulon tuoma paheksunta ei välttämättä ole riittävä este ryhtyä tällaiseen toimeen, sillä tempausta voidaan pitää päätöksen tehneiden piirissä hyväksyttävänä ja oikeudenmukaisenakin.

Säätelemätön tilanne avaa liian hyvät mahdollisuudet erilaiseen vaalien taustalla käytävään kaupankäyntiin. Vaalilainsäädännössä olisi helppo esimerkiksi vaatia puolueita ilmoittamaan ehdokkaaksi haluaville etukäteen, että he ovat mukana listalla, joka toimitetaan keskusvaalilautakunnalle.

Kristian Siikavirta

Kommentit:

Eettiset ja juridiset arviot

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 09.05.2017 22:04:23

Hei Kristian! Kuvitteellinen kertomuksesi tuo hienosti esille eettisten arvioiden ja juridisten arvioiden eron. Ne eivät aina asetu samalle viivalle. Sellainenkin toiminta saattaa olla lainmukaista tai ei-kiellettyä, mitä moni pitäisi eettisesti ongelmallisena ellei peräti moitittavana. Toisinaan taas tilanne on päinvastainen: moni pitää moraalisesti oikeana tai hyväksyttävänä sellaista, mikä on laissa kiellettyä.

Laissa näkyvistä arvoista vastaa jossain määrin Eduskunta

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 23.05.2017 14:54:30

Näinhän se asia on, kuten Tommi kirjoitti.

Koska lait ovat yhteisesti päätettyjä "pelisääntöjä", joita systeemi koettaa ylläpitää, jotta voimme olla paelikentällä turvallisesti, emme ole aina yhtämieltä sääntöjen järkevyydestä tai niiden sisältämistä arvoista tai niiden moraalisesta kestävyydestä.

Oikeusjärjestelmä lupaa vain rajoitetut mahdollisuudet jättää lakia noudattamatta sen vuoksi, ettei sääntö vastaa minun tai hänen arvoja tai moraalikäsityksiä. Kohtuuttomiin tilanteisiin on varattu yleensä aina poikkeussääntö.

Asia ei aiheuta hankaluuksia, jos arvomme ja moraalimme ovat kaikilla samat. Jos niissä on eroja, joku on aina tyytymätön lain sisältöön ja sen soveltamiseen yksittäisessä tapauksessa.

Ovatko arvot ja moraali sitten laissa merkityksettömiä. Eivät ole.

Yhteiskunnassa esiintyvien mahdollisuuksien, arvojen ja moraalin muuttuessa pitää jossain vaiheessa muuttaa lakia. Kuka sen sanoo sitten milloin näin tehdään? Nykyjärjestelmässä asiasta päättää Eduskunta hallituksen esityksestä.

Mitä ne arvot ja moraali ovatkaan?

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 09.05.2017 - Verkkotoimitus
Login