Sipiläkö esteellinen

Julkaistu 05.01.2017.

Sipilää koskevan esteellisyyden uutisoinnissa on ollut monia perustavanlaatuisia epätarkkuuksia. Siksi on syytä vielä avata, miten esteellisyyttä on hallintolain mukaan lähestyttävä. Teen seuraavat kysymykset, joiden pohjalta arvioin esteellisyyttä.

1. Onko Sipilä käsitellessään ja osallistuessaan päättämiseen Terrafame-rahoituksesta ollut itse tai ovatko hänen lähisukulaisensa (lapset, puoliso, enot, ei kuitenkaan serkut) olleet asiassa asianosaisia. (Hallintolain 28 §:n 1 mom. 1 kohta.)

Eivät, sillä asianosainen on Terrafame.

2. Onko Sipilä tai ovatko hänen lähisukulaisensa (lapset, puoliso, enot, ei kuitenkaan serkut) avustaneet tai edustaneet asianosaista (Terrafamea) tai sitä jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä. (Hallintolain 28 §:n 1 mom. 2 kohta- asianosaisjäävi)

Eivät, sillä käytettävissä olevien tietojen mukaan Sipilä tai lähisukulaiset eivät ole avustaneet tai edustaneet Terrafamea eivätkä väitettyä hyödynsaajaa (Kaltera Steel). (hallintolain 28 §:n 1 mom. 2 kohta- avustus- ja edustamisjäävi). Vuonna 2011 Sipilä tosin ilmoittaa neuvoneensa yhtiötä sen hallitustyöskentelyyn liittyen. Tämä tuskin riittää muodostamaan esteellisyyttä tässä asiassa.

3. Onko Sipilälle tai hänen hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen (lapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset, erityisen läheinen henkilö) odotettavissa Terrafamen tukipäätöksestä erityistä hyötyä tai vahinkoa. (hallintolain 28 §:n 1 mom. 3 kohta - intressijäävi)

Kohta ei siis koske enoja, eikä tietenkään serkkuja, vaan tässä tapauksessa sukulaisperusteella lapsia, puolisoa, sisaruksia.

Olennainen kysymys on myös se onko Terrafamen tukipäätöksestä voinut poikia Kaltera Steelin saaman urakan tai liikesuhteiden kautta erityistä hyötyä Sipilän tässä tarkoitetuille sukulaisille (lapset, puolisot, vanhemmat, sisarukset) esimerkiksi merkittävän omistussuhteen vuoksi.  Onko Kaltera Steel voinut saada siis erityistä hyötyä Terrafamen tukipäätöksen vuoksi liiketoimesta, joka on kilpailutettu.

Jatkuvaa liikesuhdetta tai riippuvuutta Terrafamen toimituksesta ei ole osoitettu vaikka vuosina 2012 ja 2013 Kaltera Steelillä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollut toimitukset Talvivaaran kaivokselle. Ne eivät julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuitenkaan ole sen toiminnan kannalta kovinkaan merkittäviä, Sipilän lausunnon mukaan vuonna 2012 3,4 % ja 2013 0, 8% liikevaihdosta.

Jos siis erityistä hyötyä näin syntyisi, sillä olisi esteellisyyden kannalta merkitystä vain, jos sukulaisista lapset, vanhemmat, sisarukset olisivat mekittäviä omistajia Kalterassa. Lapset eivät kuitenkaan omista laisinkaan Kaltera Steelin osakkeita vaan Fortel Steelin joka omistaa Sipilän selvityksen mukaan vain 5 % Kaltera Steelin osakkeista.

Tähänkin on siis vastattava esteellisyyden osalta kielteisesti. Sipilälle tai hänen hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdan läheisilleen ei ole odotettavissa Terrafame-päätöksestä erityistä hyötyä Kaltera Steelin saaman urakan vuoksi.

4. Onko Sipilä itse palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen (Terrafameen) tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. (Kaltera Steel, jos hyötyä katsotaan olevan ) (Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohta – palvelus ja toimeksiantosuhdejäävi)

Ei

5. Onko Sipilä tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä (lapset, puoliso, sisarukset, erityisen läheinen henkilö) hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Kysymys on  Terrafame Oy:stä (tuensaaja, asianosainen) ja Kaltera Steel Oy:stä (mahdollisena erityisen hyödyn saajana).

Esteellisyyttä ei synny tälläkään perusteella, koska edellä mainitut sukulaiset, tässä tapauksessa lapset, eivät ole hallituksessa tai yhtiön edellä mainitussa hallinnossa muutenkaan.

6. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohdan ohjaus- ja laitosjäävi ei laisinkaan voi tulla kyseeseen. Tämä tarkoittaa lähinnä hallinnon sisäisistä ohjaus- ja valvontasuhteista syntyviä tilanteita.

7. Lopulta jää jäljelle hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislauseke. Voisiko luottamus Sipilän puolueettomuuteen vaarantua muusta erityisestä syystä? Tämä peruste on tulkinnanvarainen ja edellyttää tapauskohtaista harkintaa, mutta mikä tahansa syy ei käy. Tällaisen syyn pitäisi olla ulkopuolisen havaittavissa ja luottamusta vaarantavan perusteen tulisi olla suunnilleen samanlainen kuin edellä mainituissa perusteissa. Kovin väljästi tätä kohtaa ei ennakoitavuuden vuoksi kuitenkaan voi tulkita Tällainen peruste voisi olla henkilön aikaisempi toiminta. Esimerkiksi pääministeri Vanhasen katsottiin olleen tämän kohdan mukaan esteellinen, kun hän oli valtioneuvostossa päättämässä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta Nuorisosäätiölle, jolta oli saanut vaalirahaa presidentinvaalikampanjaan. Vanhanen ei enää päätöstä tehtäessä ollut Nuorisosäätiön hallituksessa, joten tällä perusteella esteellisyyttä ei muodostunut. Luottamuksen katsottiin kuitenkin vaarantuneen hänen puolueettomuuteensa, koska hän tunsi sen Nuorisosäätiön aiemman käytännön, jossa säätiön varoja kanavoitiin Suomen Keskustan ja sitä lähellä olevien tahojen poliittisen toiminnan tueksi. Vanhasen tapaus poikkeaa kuitenkin merkittävästi Sipilä-tapauksesta. Siinä varsinainen tuensaaja oli Nuorisosäätiö, jonka kautta kanavoitui tukea Vanhasen vaalirahakampanjaan. Tässä tapauksessa tukea saa Terrafame, jonka kanssa Kaltera Steel oli tehnyt ennen tukipäätöstä toimitussopimuksen.

Eduskunnan oikeusasiamies antaa lähiviikkoina ratkaisunsa esteellisyydestä. Jään mielenkiinnolla odottamaan löytyykö tälle ainoalle mahdolliselle esteellisyysperusteelle (7 kohta) perusteita ja jos niin millaisia. Käytettävissä olevasta tiedoista niitä on vaikea hahmottaa.

Eija Mäkinen
Julkisoikeuden professori

Kommentit:

koulutusta toimittajille

Kirjoittanut tapsahoo 06.01.2017 12:57:51

Nuo lienevät kohtuullisen selviä puolueettomasti asioihin suhtautuville. Ehdottaisin kuitenkin, että julkisoikeuden asiantuntijat järjestäisivät koulutusta toimittajille niin näissä esteellisyysasioissa kuin monissa muissakin julkisoikeudellisissa asioissa. Erityiskohteina Hesarin, iltapäivälehtien ja VARSINKIN Ylen toimittajat.

koulutusta toimittajille

Kirjoittanut tapsahoo 06.01.2017 12:59:28

Nuo lienevät kohtuullisen selviä puolueettomasti asioihin suhtautuville. Ehdottaisin kuitenkin, että julkisoikeuden asiantuntijat järjestäisivät koulutusta toimittajille niin näissä esteellisyysasioissa kuin monissa muissakin julkisoikeudellisissa asioissa. Erityiskohteina Hesarin, iltapäivälehtien ja VARSINKIN Ylen toimittajat.

Muut sukulaiset

Kirjoittanut turhake 06.01.2017 14:29:51

Lähiomaiset ovat asiasinänsä, mutta entäpäs muut sukulaiset? Sedät serkut yms.

Kiirellisyys valinta perusteena

Kirjoittanut Marko Pekkarinen 06.01.2017 19:49:03

Suljettavan Terrafamen ei varmaankaan olisi tarvinnut huolehtia liiketoimintansa kehittämisestä samalla tavalla kuin nykyisen myytäväksi valmisteltavan Terrafamen, joten viivästys toimituksessa olisi voinut olla hyväksyttävä. Tilaus tehtiin Katera Steeliltä 24. lokakuuta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi kaivokselle jatkoajan vasta 11. marraskuuta. Kiireetön vaihtoehto olisi ollut veronmaksajille paljon halvempi Katera Steelon tarjous. Myös pääministerin puheet tiedoista esteelisyydestä ovat ristiriitaisia. KU kertoi juuri ennen hallituksen kokousta mahdollisista jääviysepäilystä. Tähän tuli nopeasti vastaus ettei jääviys ta ole. Kuitenkin pääministeri on ollut ennen päätöstä hyvin tietoinen.

Jääväyskynnys alemmaksi.

Kirjoittanut Kari Santala 07.01.2017 09:56:56

Kaikessa suomalaisessa politiikassa alhaalta ylös asti on jääviyskysymyksissä nurinkurinen asenne. Sipiläkin KIISTÄÄ olleensa jäävi. Samoin kiistävät kaikki ne, joiden jääviys tulee julkisuuteen tavalla tai toisella.

Sipilän ja muidenkin poliitikkojen tulisi asennoitua jääviys kysymyksiin sillä asenteella, että jos käsiteltävässä asiassa ohutkaan yhteys löytyy, joka tekee päätöksentekijästä jäävin, on henkilön ITSE pystyttävä jääväämään itsensä ja jättää asia muiden päätettäväksi. Päätös tulee kuitenkin olemaan yleensä sama, oli jäävännyt paikalla tai ei.

Virkamies tai poliitikko ei koskaan joudu julkisuuden tulilinjalle, kun jäävää itsensä. Jääväämistä ei edes tarvitse perustella sen kummemmin, kunhan sanoo, että tuntee olevansa asiassa jäävi. Se on siinä.

Tätä asennetta pitäisi oikeusoppineiden pitäisi opettaa poliitikoille ja virkamiehillekin, eikä toisteppäin, että päätöksenteossa tarvitsee epäilläkään liikuttavan harmaalla alueella ja heikolla jäällä.

Vai voisiko joku oikeusoppinut luennoida hieman, mikä asia estäisi itsensä jääväämisen...

Jääviys ilmeinen

Kirjoittanut Sami Varsell 07.01.2017 11:53:46

Pelkästään se, että Sipilä on ollut avustamassa sukulaisiaan Katera Steelin asioissa kertoo, että kyseessä on hänelle erityisen läheiset sukulaiset, vaikka serkut eivät muutoin olisikaan automaattisesti lain tarkoittamia lähisukulaisia.

Eikä sillä ole merkitystä, että omistavatko pääministerin lapset suoraan Katera Steelin osakkeita vai sijoitusyhtiön kautta.

Lisäksi voidaan kysyä, että onko Katera Steelin aiempi yhteistyö Talvivaaran kaivoksen kanssa ollut merkittävää(3,4% liikevaihdosta) ja voidaanko olettaa, että tulevaisuudessa yhteistyö on merkittävää, jos tuotanto kaivoksella jatkuu.

Sipilän jääviys on ilmeinen.

Jääviys olisi pitänyt selvittää etukäteen

Kirjoittanut Mikaelvuo 07.01.2017 15:11:44

Sipilän olisi pitänyt selvittää etukäteen mahdollinen esteellisyytensä, koska kyseessä on yritys, johon Sipilällä on lukuisia siteitä. Sipilähän kuului yrityksen johtokuntaan vielä muutama vuosi sitten. Hänen lapsensa omistavat yhä osan yrityksestä. Lisäksi on pitkäaikaisia tunnesiteitä, kun yrityksen perusti hänen isoisänsä ja sen johtoon kuuluu Sipilän serkkuja. Lisäksi Sipilän puolustus on ristiriitainen. Ensin hän kirjoitti eduskunnan oikeusasiamiehelle: ”Sain ensimmäisen kerran tiedon Terrafame Oy:n ja Katera Steel Oy:n mahdollisesta yhteistyöstä, kun Kansan Uutisten toimittaja 17.11.2016 kysyi suhteestani Katera Steel Oy:öön.” Mutta lisäselvityksessään HS:n tietojen mukaan Sipilä yllättäen kiistääkin tietäneensä mitään seuraavana päivänä asiasta, kun valtioneuvoston yleisistunto päätti esittää Terrafamelle 100 miljoonan euron lisätukea. ”Nyt hän toteaa, ettei tiennyt Terrafamen ja sukulaistensa omistaman Katera Steelin yhteyksistä vielä kokouksen aikaan.” (HS 6.1.17) http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005033626.html

Sipilöinti jatkuu eli Intiassa tavataan

Kirjoittanut Jouko Suvanto 11.01.2017 13:21:33

Sipilä muistaa asiat juuri niin hyvin kuin osaa. Kaveri on kuitenkin niin yritteliäs ja aikaansaava, ettei muista missä kaikissa yhtiöissä on ehtinyt toimia ja mihin hänellä lastensa ja sukulaistensa kautta on sidoksia.

Pääministeri Sipilä otti itselleen hallitusta muodostaessaan valtionyhtiöiden omistajaohjausasiat. Syksyllä 2016 tuli sitten valtioenemmistöiseltä Fortumilta apua Sipilän lasten osaomistamaan Chemilos Oy:n talousvaikeuksiin. Chemilos Oy oli helmikuussa 2016 solminut suuren sopimuksen etanolitehtaan toimittamisesta Intiaan. Sipilä itse osallistui tuon sopimuksen edistämiseen aktiivisesti, vaikka ei sitä aluksi kysyttäessä muistanutkaan. Ilman Fortumin apua käytännössä konkurssikypsä yhtiö olisi mennyt nurin eikä olisi voinut hoitaa sitoumuksiaan.

Voidaankin sanoa, että valtionyhhtiö Fortum pelasti Sipilän lasten ja kavereiden omistaman firman, joka oli elinkaarensa aikana saanut aikaan vain useiden miljoonien eurojen tappiot. Tekes on myös osallistunut toiminnan tukemiseen useilla miljoonilla.

Kysymys ei näissä esteellisyysasioissa ole vain siitä, mitä on tapahtunut vaan vähintäänkin yhtä paljon siitä, miltä se näyttää. Ja nyt näyttää aika pahalta, eritoten kun Sipilän muisti palailee pätkittäin ja kertomus on muuttunut ajan myötä.

Chempolis Oy, ei Chemilos Oy!

Kirjoittanut Jouko Suvanto 11.01.2017 13:27:50

Mea culpa ja sori siitä. Sinänsä Chemiloss Oy voisi olla kuvaavampi nimi kyseiselle yhtiölle.

Yleisesti sidonnaisuuksista - haavoittuvuus

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 19.01.2017 09:47:55

Pohdin mitä päätöksentekijän sidonnaisuudet voivat yleisellä tasolla aiheuttaa ja merkitä.

Mielestäni päätöksentekijän muuta elämää kuten liiketoimia, muita töitä, uraa tai ihmissuhteita ei ole syytä rajoittaa "liikaa". Päätöksentekijä kaapista ei ole paras mahdollinen valinta.

Lainsäädäntö kuten esteellisyyssäännöt hallintolaissa ja virkavelvollisuuksista määräävät säänökset ja rikoslaki (virkarikokset) määräävät mitä rajoituksia nyt on. Media ja julkisuus sekä mielipiteet asettavat muita satunnaisia sosiaalisia esteitä.

Päätöksentekijä on haavoittuva, jos tällä tai tämän lähipiirillä on omistuksia tai liikeyrityksiä tai muita tehtäviä. Haavoittuvuudella tarkoitan sitä, että henkilöön pystyy vaikuttamaan tämän tahtomatta. Joku voi esimerkiksi ryhtyä lähipiirin liikekumppaniksi strategisessa mielessä päästäkseen päätöksentekijän lähelle. Liikekumppaniksi kannattaa ehkä valita samanlaisten yritysten joukosta sellainen toimija, joka on yhteyksissä merkittäviin johtajiin. Mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekijään välkkyvät ehkä mielessä. Näen tämän yleensäkin yhtenä valintojen lyhytaikaisena "verkostomotiivina". Vasta ajan kanssa sitten selviää, onko valinta ollut hyvä ja tarvitaanko muutosta.

Onko tämä liian inhorealistista tai agenttitarinoista tuttua viettelyjuonta. Päätöksentekijän haavoittuvuutta on mielestäni kuitenkin syytä pyrkiä vähentämään. Olisi myös syytä "suojata" häntä työssään.

Jääviyskoulutusta poliittisille toimittajille!

Kirjoittanut Jere Punkki 23.01.2017 20:27:44

Professori Mäkinen argumentoi puolueettomasti ja Hallintolakiin asianmukaisesti viitaten, useat jääviyttä puoltavat keskustelijat argumentoivat puolueellisesti ja Trump-tuntumalla. Juridisesti ei ole merkityksellistä se, miltä asia on saatu oppositiopoliittisella Kansan Uutisten aloittamalla ja Yleisradion kiihdyttämällä huutoäänestyksellä näyttämään, vaan lakeihin ja asetuksiin ankkuroituva näyttö jäävittömyydestä. Näin puolueettoman satunnaisen tarkkailijan näkökulmasta ihmetyttää yliopistokeskustelun argumenttivirheitä vilisevä perustelutaso.

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 05.01.2017 - Verkkotoimitus
Login