Miksi tutkia kieliä?

Julkaistu 18.03.2016.

Kun puhutaan kielten tutkimuksesta, monelle tuntuu tulevan ensimmäisenä mieleen tomuinen tutkija, joka keskittyy koko uransa jonkin pienen, muiden mielestä mitättömän kielellisen yksityiskohdan analysoimiseen. Nykyisessä tutkimuksen sovellettavuutta ja taloudellista hyödynnettävyyttä painottavassa ilmapiirissä tuollainen yksipuolinen näkemys kieltentutkimuksesta johtaa helposti sen tärkeyden aliarvioimiseen. Se ei myöskään pidä paikkaansa. Kieliä voidaan tutkia ja tutkitaan erittäin monesta lähtökohdasta ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään monipuolisesti. Kielitieteilijät tekevät myös paljon yhteistyötä esimerkiksi viestinnän, kasvatus- hallinto- ja kauppatieteilijöiden sekä monien muiden tieteenalojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, tutkimusaiheesta riippuen. Mainitsen tässä muutamia kielten tutkimuksen painotuksia Vaasan yliopistossa. Kaikkia en voi lyhyehkössä blogikirjoituksessa valitettavasti listata saati sitten yksityiskohtaisesti kuvata.

Kielikylpy on sekä kotimaisen että ulkomaisen tutkimuksen perusteella todettu tehokkaaksi tavaksi oppia toista kieltä samalla kun kyseistä kieltä käytetään erilaisten sisältöjen oppimiseen. Suomalainen kielikylpy täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja sitä on alusta asti kehitetty tutkimusperustaisesti tiiviissä yhteistyössä Vaasan yliopiston tutkijoiden ja kielikylpykoulujen opettajien välillä. Missään muussa suomalaisessa yliopistossa ei ole vastaavaa asiantuntemusta kielikylvystä kuin Vaasan yliopistossa, jossa kielikylpytutkimus on yksi kieltentutkimuksen painopisteistä. Kielikylpytutkimus on myös luonut pohjaa muiden uusien kielenopetuksen mallien tutkimukselle ja kehittämiselle. Täällä on tutkittu ja sovellettu esim. dialogipedagogiikkaa ja vuosituhannen alusta lähtien kehitetty tandempedagogiikka on viime vuosina herättänyt laajaa kiinnostusta kouluissa ympäri Suomen. Kotimaan lisäksi tandempedagogiikan tutkimus Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä on kansainvälisestikin uraauurtavaa. Näiden lisäksi Vaasan yliopiston kielten tutkijat ja kielten sekä muun substanssin opettajat tekevät yhteistyötä kehittääkseen toimintamalleja kieliä ja sisältöjä integroivaan opetukseen omassa yliopistossamme. Koska yliopisto-opetus perustuu viimeisimpään tutkimukseen, perustuu tämäkin kehittämistyö tutkimukseen ja sen tuloksia seurataan tieteellisesti.

Toinen Vaasan yliopiston kieltentutkimuksen painopisteistä on erikoisalaviestintä. Erikoisalaviestinnän tutkimus Vaasan yliopistossa painottuu strategiapohjaiseen organisaatioviestintään, tekniseen viestintään ja terminologiaan sekä kääntämiseen. Kaikissa organisaatioissa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla viestintä organisaatioiden sisällä ja niiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tapahtuu kielten välityksellä. Erikoisalaviestinnän tutkimus tuo tietoa esimerkiksi organisaatioiden viestinnän toimivuudesta ja mahdollisista ongelmakohdista ja auttaa kehittämään viestintää sekä tarpeiden mukaista terminologiaa. Suuri osa organisaatioista on tavalla tai toisella kosketuksissa monikielisyyden kanssa kansainvälisessä toiminnassa, erikielisten asiakkaiden tai työntekijöiden kautta. Käännösprosessien ja alan monikielisen termistön tutkimuksen avulla voidaan organisaation toimintaa tehostaa ja kehittää. Kielten tutkimus siis osaltaan auttaa organisaatioita kehittämään kestäviä toimintamalleja ja tehostamaan toimintaansa.

Edellä mainittujen painopisteiden lisäksi Vaasan yliopistossa tutkitaan kieliä kulttuurin välittäjinä erilaisissa medioissa ja erikielisten ja -kulttuuristen ihmisten välillä. Tämän päivän globalisoituneessa maailmassa ja etenkin viime kuukausien maahanmuuttotilanteessa tarvitsemme toisten kielten ja kulttuurien ymmärtämystä ja työkaluja siihen ehkä enemmän kuin koskaan. Ymmärrys ja herkkyys muita kulttuureja ja niiden edustajia kohtaan ovat myös tärkeitä ominaisuuksia kansainvälisessä toiminnassa niin organisaatio- kuin yksilötasolla esimerkiksi erilaisissa neuvotteluissa.

Niin kieltenopetuksessa, monikielisten organisaatioiden ammatillisessa viestinnässä kuin päivittäisessä arkielämässä vapaa-ajalla tai vaikkapa kirjallisuudessa kieli toimii viestinnän välineenä. Kielen avulla kohtaamme toisia ihmisiä, opimme uusia sisältöjä ja välitämme uusia innovaatioita toisillemme. Tämän vuoksi uskon kielten, niiden käytön ja oppimisen sekä niiden kantamien kulttuurien tutkimus olevan tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Kommentit:

Hurraa!

Kirjoittanut alumnus 18.03.2016 17:35:18

Kyllä!

Eräs pieni esimerkki kielen merkityksestä.

Sain juuri omassa organisaatiossani oikoluettavaksi suomesta englantiin käännettyjä lyhyitä osaamiskuvauksia. Nähtävästi työntekijät ovat näitä itse kirjoittaneet ja myös kääntäneet.

Osaamiskuvausten on tarkoitus palvella sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä, kun halutaan vaikkapa löytää kumppaneita ja toteuttajia eri projekteihin tai etsitään jonkin aihepiirin asiantuntijoita.

Käytyäni läpi joukon kyseisiä osaamiskortteja voin todeta: A) kaikista ei ole kääntäjäksi, B) kaikista ei ole kirjoittajiksi myöskään omalla äidinkielellään ja C) terminologian yhtenäistäminen jää oikolukijan harteille (organisaatio kuitenkin haluaa näyttäytyä ulospäin yhtenäisenä).

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 18.03.2016 - Verkkotoimitus
Login