Investoinneilla talouslaskuun

Julkaistu 18.04.2017.

Pekka Halonen (1865-1933): Niittomiehet (1891)

Taidat ajatella, että otsikossa on väärä sana tai muu sekaannus.

Saatat myös ajatella, että kyseessä on kahdesta vastakkaisesta käsitteestä koostuvaa mahdottomuus eli hienommin sanottuna oksymoron. Jos ajattelet näin, en moiti siitä.

Olen kirjoittamassa artikkeliehdotusta kestävän kehityksen kysymyksiä tarkastelevaan kansainväliseen julkaisuun. Minulta on pyydetty käsiteanalyysiä niinkin eksoottisesta aiheesta kuin talouslaskuun tähtäävistä investoinneista.

Aihe liittyy kestävän kehityksen ja vastuullisen sijoittamisen sivu-uomaan. Tuossa uomassa kierrätystä, säästämistä ja uusiutuvaa energiaa pidetään täysin riittämättöminä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään maailmaan. Tämän vihervasemmistolaiseksi leimatun suuntauksen tärkein vaatimus on merkittävästi vähentää tuotantoa ja kulutusta eli kutistaa taloutta. Siksi sitä sanotaan degrowth:ksi eli talouslaskuksi.

Degrowth voi pukeutua moneen asuun kuin kirpputorin asiakas. Yleisesti ottaen degrowth:ssa on kyse ympäristöajattelusta sekä kulutuksen ja rahavallan kritiikistä. Nykyistä kulutuksen tasoa pidetään kohtuuttomana ja turmiollisena. Väestö kasvaa yli äyräiden ja uusiutumattomat luonnonvarat ehtyvät. Ylikulutus aiheuttaa tuhoisia ympäristöongelmia ja monenlaista epätasa-arvoa.

Aristotelesta pidetään yhtenä ensimmäisistä degrowth-ajattelijoista. Tämä perustuu muun muassa seuraaviin rikkauden tavoittelua kritisoiviin kohtiin Politiikan ensimmäisen kirjan 9. luvussa:

[Rikkauden hankkimistaidon] päämäärä on […] rikkaus ja omaisuuden hankkiminen. Taloudenhoito sen sijaan asettaa rikkauden hankkimiselle rajan. Eihän rikkauden hankkiminen sinänsä ole taloudenhoidon tehtävä. Tällä perusteella näyttää siltä, että kaikella rikkaudella on rajansa, mutta käytännössä näemme, että on käynyt päinvastoin. Kaikki rikkautta tavoittelevat pyrkivät kartuttamaan rahavarojaan rajattomasti. (1257b28–33)

Jotkut ihmiset [...] muuttavat kaikki taidot rikkauksien hankkimiseksi, ikään kuin se olisi päämäärä ja kaiken tulisi palvella sitä päämäärää (1258a13–14).

Aristoteles siis suosittaa rikkauden tavoittelun rajoittamista. Tällaisessa taloudenhoidossa ollaan samoilla linjoilla kuin degrowth-liikkeen korostamassa kulutuksen rajoittamisessa ja optimoinnissa. Sen mukaan tuotanto ja kulutus tulisi palauttaa tasolle, joka on ekologisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä pitkällä aikavälillä.

Mitä sitten olisivat talouslaskuun tähtäävät investoinnit ja degrowth-bisnes eli se, mistä minua on pyydetty kirjoittamaan?

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (1 § 5). Tämä "toisin määrääminen" sisältää sen, että yhtiö voi olla myös voittoa tavoittelematon. Sote-uudistuksessa kolmannelta sektorilta eli järjestöiltä saatetaan edellyttää palvelutuotannon yhtiöittämistä. Tällä tavalla perustetut yhtiöt voisivat olla voittoa tavoittelemattomia.

Olisivatko talouslaskuun tähtäävät yritykset nimenomaan voittoa tavoittelemattomia? Se voisi tuntua luontevalta. Toisaalta voidaan huomauttaa, että kai sentään jonkun pitäisi tavoitella voittoakin. Muuten taloudellinen toimeliaisuus ja siitä koituvat verotulot romahtaisivat. Sen seurauksena hyvinvointiyhteiskunnalle saisi sanoa jäähyväiset. Muun muassa tästä syystä on degrowth-ajattelijoita kuten Tim Jacksonia ja Serge Latouchea moitittu naiiveiksi ja lyhytnäköisiksi.

Näyttää kuitenkin siltä, että myös voittoa tavoittelevat yritykset voivat eräillä ehdoilla olla degrowth-bisnestä. Keskeinen vaatimus on, että yritys edistää omalla toiminnallaan kokonaistalouden supistumista kestävälle tasolle. Siinä tarvitaan tueksi keppiä ja porkkanaa eli talouspoliittista ja lainsäädännöllistä ohjausta.

Talouslaskun ideana on siis optimoida taloudellinen toiminta ekologisesti kestävälle tasolle. Tämä edellyttää tuotannon ja kulutuksen ihannetason määrittämistä. Voi miltei kuulla Beatlesin "Back in the U.S.S.R.":n soivan. Silmissä siintävät viisivuotissuunnitelmat. Väitetään, että markkinatalous ei optimoidu kestävälle tasolle itsestään, ilman voimakasta valtio-ohjausta.

On avointa ja epäselvää, mikä on tuotannon ja kulutuksen kestävä taso. Se riippuu muun muassa lähtötilanteesta. Jos kuitenkin oletetaan argumentin vuoksi, että kestävän tason määrittely olisi mahdollista, miten sille voitaisiin päästä? Tässä kuvaan astuvat investoinnit.

Investoinnit ovat tärkeä talouskasvun veturi. Hallitussa talouslaskussa tuon veturin pitäisi kiihdytyksen sijaan jarruttaa. Todellisen elämän talouslaskut ovat kuitenkin olleet enemmän tai vähemmän hallitsemattomia ja epämieluisia. Ajatellaan vaikkapa Kreikkaa tai Suomea.

Jos tällä kysymyksellä kuitenkin spekuloidaan, voidaan erottaa ainakin seuraavat talouslaskubisneksen tyypit:

  1. Yhtiöt, jotka tähtäävät toimintansa lopettamiseen.
  2. Yhtiöt, jotka tähtäävät ekologisesti kestämättömän yritystoiminnan ostamiseen ja alasajoon tai uudistamiseen.
  3. Yhtiöt, jotka toimivat bisneksessä, jossa hyvä kasvu on mahdollista (esim. uusiutuva energia, ympäristöystävällinen teknologia, viestintä, koulutus, terveydenhoito).
  4. Yhtiöt, jotka tällä hetkellä tekevät ympäristön kannalta vahingollista bisnestä, mutta joilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä paremmiksi ja kestävämmiksi toimijoiksi.

Erityisesti ensimmäisen tyypin degrowth-bisnes vaikuttaa oksymoronilta. Sitä paitsi joku voisi huomauttaa, että omaan konkurssiinsa tähtäävä yhtiö rikkoo lakia.

Muut edellä mainitut tyypit ovat ehkä järkevämmän tuntuisia - kolmas ja neljäs tyyppi jopa sovinnaisia - mutta eivät ongelmattomia. On syytä muistaa, että keskeiseksi degrowth-bisneksen kriteeriksi asetimme tämän: yritys edistää omalla toiminnallaan tuotannon ja kulutuksen supistumista kestävälle tasolle. Tämä on hyvin väljä ja monitulkintainen luonnehdinta.

Edellä esitetyn perusteella voidaan siis väittää, että kestävään kehitykseen tähtäävä hallittu talouslasku ja siihen kuuluva tuotannon ja kulutuksen optimointi edellyttäisivät investointeja yritystyyppeihin 2.-4. Eikä siinä vielä kaikki, vaan eri yhtiöiden toimenpiteet pitäisi orkestroida laskevaksi, harmoniseksi kokonaisuudeksi kuin Bachin "Toccata ja fuuga".

Huomioon pitää ottaa myös tällaisen talousohjauksen ei-toivotut ja mahdollisesti tuhoisat sivuvaikutukset. Niitä ovat teollisuuden purkamisesta ja talouden kutistumisesta johtuva työttömyyden kasvu sekä verokertymän ja elintason lasku.

On selvää, että talouslasku johtaa elintason laskuun. Degrowth-ajattelijoiden mukaan elintaso laskee joka tapauksessa - hallitusti tai hallitsemattomasti. Halu nostaa elintasoa on kuitenkin meihin niin vahvasti sisäänleivottu, että talouslaskun haluaminen tuntuu luonnonvastaiselta. Yhtä hyvin voisi pyytää vaihtamaan seksuaalista suuntautumista!

Degrowth-talouteen siirtymisen voidaan olettaa edellyttävän myös velkojen leikkaamista ja sitä kautta varallisuuden uusjakoa. Se onkin yksi talouslaskuliikkeen vasemmistolaisista tavoitteista.

Kommentit:

Kohtuutalous ja elintaso

Kirjoittanut Maarit Puhakka 19.04.2017 15:14:40

Kiitos mielenkiintoisesta näkökulmasta kohtuutalous-keskusteluun.

Kirjoitit: "On selvää, että talouslasku johtaa elintason laskuun. Degrowth-ajattelijoiden mukaan elintaso laskee joka tapauksessa - hallitusti tai hallitsemattomasti. Halu nostaa elintasoa on kuitenkin meihin niin vahvasti sisäänleivottu, että talouslaskun haluaminen tuntuu luonnonvastaiselta. Yhtä hyvin voisi pyytää vaihtamaan seksuaalista suuntautumista!"

Ensinnäkin pitää määritellä mitä on elintaso? Määritelläänkö se pelkästään materian ja euromääräisen varallisuuden kautta vai onko syytä laajentaa määritelmää ja katsoa asiaa myös henkisen hyvinvoinnin kannalta?

Toiseksi, en kykene näkemään minkäänlaista yhteyttä kohtuutalouskäsitteen ja seksuaalisen suuntauksen välillä. Oman arvomaailmansa voi jokainen, vielä ainakin toistaiseksi Suomessakin, itse valita mutta seksuaalista suuntausta käsittääkseni ei. Mutta toki voin olla väärässäkin.

Henkinen elintasoa

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 20.04.2017 04:32:18

Hei Maarit! Toivotan tervetulleeksi ehdottamasi elintason laajennetun käsitteen. Elämäntavan muuttaminen on vaikeaa, mitä yritän havainnollistaa.

Talouden laskun monta tietä

Kirjoittanut Kristian Siikavirta 20.04.2017 09:52:58

Kestävän tulevaisuuden ajatusta kannattaa pitää esillä!

Tähän mennessä tekniikan kehitys on mielestäni pitänyt jollain tavalla huolta tulevaisuudesta. Esimerkiksi nykyisen elin- ja kulutustason ylläpitäminen hiileen perustuvalla energiantuotannolla olisi ehkä mahdotonta.

Talouden pieneneminen voi tapahtua varmaan molella tapaa? Ihmisten elämäntapa voi muuttua, yhteiskunnan ja talouden rakenteet voivat romahtaa kriisissä, ihmisten määrä voi vähentyä, tekniikan kehitys voi johtaa vähemmän resursseja vaativiin tuotteisiin, velkaan perustuva talous voi pienentyä jne.

Mutta ratkaiseeko talouden pienentyminen ongelmia? Ehkä? Onko osa talouden kasvusta haitallista ja osa hyödyllistä?

Parhaat haitallista talouden kasvua hillitsevät investoinnit ovat mielestäni investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin eli vaikkapa koulutukseen, osaamiseen, terveyteen ja taiteeseen ynnä muuhun. Inhimillisen pääoman kasvu ei haittaa suoraan maapallon elinolosuhteita vaan ehkä jopa parantaaa niitä?

Aine ja henki

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 20.04.2017 16:20:51

Hei Kristian! Esität tärkeitä kysymyksiä. Kestävän kehityksen näkökulmasta taloudelliset odotukset vahvasti kohdistuvat mainitsemiesi aineettomien hyödykkeiden kasvuun. Toisasalta aineellinenkaan kysyntä ei maailmanlaajuisesti tarkasteltuna osoita hiipumisen merkkejä, ja väestönkasvu jatkuu.

Ahneelle optimistinen loppu

Kirjoittanut Arto Isosaari 21.04.2017 12:00:15

Tommi, kolmasosa päivän ajallinen etu ei riitä tekemään haasteeseesi vastaamista yhtään helpommaksi! Kuvittelin ensin, että kysymyksessä on kompa. Melkein jo saatoin kuulla Benin tai Janin ehtivän vastaamaan, kuinka kyseeseen tulevat kaikki ne investoinnit, joita Li aatetovereineen on jo ehdottanut ja tulee vielä esittämään.

Koko yhteiskuntaa koskevaa degrowth'ta voisi kai verrata yksilökohtaiseen (tai perheyksikön) downshiftaukseen, joka sekin saattaa jo pelkkänä ajatuksena olla monille liikaa. Tai paremminkin liian vähän. Tavoite lienee kuitenkin sama: elintason kohtuullistaminen kestävän kehityksen tasolle niin, että tämä ei tapahtuisi hyvinvoinnin kustannuksella; pikemminkin yleistä ja omaa hyvinvointia lisäten.

Talouskasvuradalla verkkaasti, epätasaisesti ja epäluotettavasti kulkevan veturin hidastelussa on nähdyt ja tunnetut ongelmansa. Toisaalta markkinavoimien vastuulle jätetty kuljettajaton ja ryntäilevä veturi ei tahdo pysyä sille tarkoitetulla radallaan. Jos lopputulema on se, että vauhtia tarvitaan mutta suuntaa täytyy tarkistaa ja uutta rataa rakentaa, niin hienoja kohteita löytyy henkisen ja luonnon tasapainon alueilta. Tallaamattomat ja antoisat mutta vaativat polut eivät luultavasti kuitenkaan houkuttele pelkin kansantalousopein, ilman luonnon lain tuntemista ja ympäristökasvatuksen perusoppeja.

Korot, verot yms.

Kirjoittanut Tommi Lehtonen 22.04.2017 04:08:44

Kiitos kommentista, Arto! Talouden hallittu jarrutus voisi tapahtua säätelemällä muun muassa verotusta, korkoja, investointeja, pankkitoimintaa ja työvoiman tarjontaa. Tämä kuulostaa kuitenkin niin vahvasti suunnitelmataloudelta, että vain harva hurraa. Joku voisi lisätä, että markkinatalouden junaa ei ole luotu jarruttamaan. Samalla jää huomaamatta, että talouskasvua haetaan vaikuttamalla noihin samoihin tekijöihin - eri suuntaan.

Round up!

Kirjoittanut Arto Isosaari 22.04.2017 12:38:49

Himmaaminen johtaa palkanmaksukyvyn alentumiseen, joten talkoisiin tarvittaisiin ay-liikkeitä palkansaajineen. Lisäksi kapuloiden lisääminen rattaisiin luultavasti näkyisi yrittämisen ja innostuksen ilmapiirissä. Kuin ohjeistettaisiin opiskelussa ahkeroimaan siten, että arvosanat laskevat, mutta kerrotaan työpaikan löytyvän ja palkan tulevan tasapainoisemman elämän myötä. Motivoiko ja kannustaako se tässä hetkessä elävää tarpeeksi?

Kasvun tapaan myös talouden kitkeminen tarvitsee tuekseen vähintään sisäisen yrittäjän löytymistä. Niin oikealta kuin vihervasemmistosta. Menestystä artikkelillesi, Tommi!

Kommentoi:

*Pakollinen kenttä

Takaisin

Päivitetty 12.05.2017 - Verkkotoimitus
Login